Jyväskylän Siniset Siniset Keski-Suomen Siniset KS-siniset

Sininen talousteoria


1 YLEISTÄ


Jyväskylän Sinisten talousteorian tutkimus etsii ratkaisuja oikeudenmukaisemman ja toimivamman yhteiskuntatalouden toimintaan rajallisten resurssien maailmassa, jossa ikuinen kasvu ei voi olla tavoitteena ja tasapaino yksilön sekä yhteisön etujen välillä on ideologisessa keskiössä.


2 TASAPAINOTEESIT


1) On olemassa tasapainopiste yksityisen ja yleisen edun välillä.

2) Tasapainopisteessä toteutuu maksimaalinen hyvä, jossa yhteenlaskettu yksityinen etu ja yhteinen etu saavuttaa maksimiarvonsa. Tämä maksimiarvotilanne on nimeltään ”Sininen kliimaksi”.


3) Tasapainopiste on olemassa vain tietyssä ajanhetkessä vallitsevassa tietyssä olosuhteessa silloin, kun kaikki systeemin vaikuttavat tekijät on huomioitu.


4) Tasapainopiste on vakaa, kun se on saavutettu ja se pysyy vakaana, mikäli on olemassa vakauttavat toimenpiteet ajan ja olosuhteen muutoksessa.


5) On mahdollista saavuttaa tasapainopiste olemassa olevassa yhteiskunnassa.


6) Tasapainopisteeseen kannattaa pyrkiä ja siihen pyrkiminen on yleisen yhteiskuntahyvän tavoite. Tämä talousteoreettinen teoria yksilön ja yhteiskunnan etujen tasapainopisteestä ja siihen pääsemisen edellytyksistä on nimeltään ”Sininen hybridi”-talousteoria.


3 PÄÄOMATEORIA


3.1Yhteiskunnan historiallisen pääoman omistajuus

Pääoma jakaantuu yksityiseen ja yhteiseen pääomaan. Historiallisena jatkumona tarkasteltuna kaikki pääoma on yhteistä, josta osa jaetaan yhteiskuntasopimuksena yksilöille ja pienemmille yhteisöille. Pääoman jakamiselle on yleissääntönä maksimaalisen hyvän tavoite, jossa pääpaino on yksityisen pääoman suosimisella silloin, kun ei ole erityistä syytä pitää pääoma yhteisessä omistuksessa.


Tällaisia erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi:


a) Kilpaillun markkinan puuttuminen (ns. luonnollinen monopoli), esim. sähkö- televerkot, maantiet.

b) Huoltovarmuustekijät, esim. kriittinen aseteollisuus, polttoainehuolto ja tietyt perusinfrastruktuurin osat.

c) Ns. ”tasaveroisen lähtökohdan” peruspalvelut, esim. koulutus ja perusterveydenhuolto, jotka takaavat jokaiselle lapselle mahdollisuuden menestyä lähtökohdista riippumatta ja takaavat jokaiselle ihmiselle jonkun perusturvan tason työkyvystä riippumatta.

d) Uuden syntyvän teollisuuden ja elinkeinoelämän pääomittaminen silloin, kun yksityistä rahoitusta ei ole riittävästi.


3.2 Yksityisen ja julkisen omistuksen rajapinta

Omistuksen rajapinta määrittyy pääosin pääoman jakaantumisen periaatteiden mukaisesti, mutta on luonteeltaan dynaamisempi ja muuttuu ajan suhteen siten, että se mahdollistaa pääoman tasoittumisen. Pääoman omistus ja sen käytöstä päättäminen eivät välttämättä ole sama asia, esim. yritysten ns. henkilöstörahastojen osalta mm. pääoman tuoton ja peruspääoman jakaminen yrityksen kriisitilanteessa eivät välttämättä ole sidoksissa toisiinsa.


3.3 Uuden yhteiskunnallisen pääoman jakaminen

Pääomanjakaantumisesta päättää yhteiskunta, eikä siinä saa vaikuttaa lyhyen aikavälin intressit, eikä varsinkaan yksittäisten ihmisten tai yritysten voitontavoittelu.

3.4 Adam Smithin ”Ahneus on hyvästä” -teesin kumoaminen

Adam Smith luo kapitalismin perustan ahneuden hyväksymiselle sillä perusteella, että vapaassa markkinataloudessa markkinoiden kilpailun ”näkymätön käsi” pitää hinnat kurissa ja työn sekä pääoman tulon jakautumisen oikeudenmukaisena. Ahneus ei ole moraalinen hyve eikä se voi olla markkinataloudessakaan määräävä tekijä. Yksilön ahneuden hyväksyminen johtaa yhteiskunnan heikoimpien hyväksikäyttöön ja luo yhteiskuntaan epäoikeudenmukaisuuden hyväksymisen kultin. Smith kuitenkin korvaa aiemmin käytössä olleen "aarrekammoissa olevan rahan" -käsitteen kansantalouden tuottavuudella kansojen varallisuutta kuvaavana mittarina sekä loi bruttokansantuotteen käsitteen ja valoi perustan kansantaloustieteelle tieteenalana.


3.5 Marxin ”Sosialistisen materialismin” -teesin kumoaminen

Sosialistinen teoria tutkii pääoman muodostumista ja jakaa tuotannontekijät osiin yrittäen osoittaa, ettei Smithin olettama pääoma ole itsenäinen kansantalouden tekijä, vaan on jaettavissa tuotannontekijöiden analyysissä lopulta työläisen työpanokseksi ja siten vie hallitsevalta luokalta oikeuden nauttia pääoman korkojen tuotoista.

Marxilaisen pääomamateorian mukaisella (=pelkkään työpanokseen perustuva rakenne) ei voida kuvata koko kansantalouden mekanismia, eikä kaiken pääoman yhteinen omistus tuota maksimaalista yhteistä hyvää, kuten on osoitettu kommunististen maiden suuren mittakaavan yhteiskuntakokeiluissa.


3.6 Raha- ja finanssiteoria

Täsmällinen teoria vaatii sovittamista aikaan ja paikkaan sekä monien yhteiskunnallisten reunaehtojen huomioimista, mutta se on johdettavissa yleisistä periaatteista. Tehtävän kokonaisvaltaisuudesta ja laajuudesta johtuen tässä esityksessä ei esitetä tarkempaa mallia, vaan se jätetään Sinisen liikkeen kansantalousteoreettisen tutkimuksen tehtäväksi. Toivotaan, että Suomalaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa käynnistyy aiheen ympärille "Sininen talousteoria" -tutkimusyhteisö, jossa voidaan kehittää vaihtoehtoisia teoreettisia malleja Sinisten talousteorian osaksi.


4 TYÖMARKKINAPOLITIIKKA


a) Molemminpuolisuus

Yleinen tasapainoteoria pyrkii löytämään oikeudenmukaisen pisteen työläisten ja yrityksen omistajien välillä.

b) Yleissitovuus ja paikallinen sopiminen

Toimiva työmarkkina perustuu ”kolmikulma” ajatteluun:

a) Lakisääteinen työmarkkinaohjaus.

b) Yleissitovat sopimukset.

c) Paikalliset sopimukset.


Näiden kolmen asian keskinäisestä suhde määräytyy tietyssä tilanteessa siinä ajassa ja paikassa tapahtuvalla neuvottelulla eri osapuolten kesken.


c) Yhteiskunnallinen hyödyttämisvelvoite

Sekä yritykselle että työntekijöille asetetaan velvoite toimillaan hyödyttää yhteiskuntaa, eikä ole olemassa oikeutta tuoton maksimointiin eikä oikeutta kyseenalaistaa yrityksen omistuspohjaa.



5 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TALOUS


a) Rajattoman kasvun vaatimuksen kumoaminen

Markkinatalous ja sen pääoma- ja sen korkomekanismi vaati talouden jatkuvaa nimelliskasvua toimiakseen, mutta jatkuva kasvu ei voi olla mahdollinen rajallisten resurssien maailmassa.


b) Bruttokansantuotteen korvaaminen ”Kokonaishyvällä”

”Pakollinen kasvu” kansantaloustieteellisenä käsitteenä tulee korvatajollain paremmalla mittarilla, esim. ”kokonaishyvän”käsitteellä.


c) ”Ikuinen työ tuo ikuisen nälän” -paradoksin ratkaisu

Yritystoiminnan rakenteisiin ja toiminnan reunaehtoihin tulee saada sellaiset raamit, että yritys voi tehdä kannattavasti laadukkaita ja kestäviä tuotteita.



6 MAATALOUS


Elintarvikkeiden tuottamisen kyky on koko yhteiskunnan olemassaolon kriittinen olemassaolon ehto ja sen täytyy olla valtiovallan erityisessä suojelussa. Maatalouden tärkein tavoite ei ole maataloustuotanto markkinatalouden ehdoilla vaan kriisiolojen elintarvikehuollon toteuttaminen ja omavarainen tuotanto Suomen tarpeisiin.

Maatalouden rakenteen tulee pohjautua nykyisen tehotuotannon sijasta pieniin perhetiloihin, joissa tuotannon maksimoinnin sijasta keskitytään kriisiaikojen huoltovarmuuden turvaamiseen. Omavarainen rehuhuolto ja esim. perinteisen suomenkarjan pitäminen, mikä pystyy tulemaan toimeen huonollakin rehulla ja pystyy vasikoimaan ilman apua ja on terve. Tuotannon tulee perustua lähiruokaperiaatteelle ja hyödyntää mahdollisimman paljon luonnonmukaisia ja puhtaita viljelytapoja.

Mikäli nykyinen maataloustuki keskitetään pientilojen järkevään tukemiseen, ei maataloustukea tarvitse kasvattaa nykyisestä eikäole vaaraa ylituotannosta.

Nykyisessä kaupungistumisessa väestö maaseudulla vanhenee ja palvelut ja elämisen edellytykset uhkaavat kadota. Koko maan asuttaminen on tarpeen ja se edellyttää kriisiytyvän kuntatalouden tukemista siirtämällä olemassa olevaa metsäverotuloa metsäkiinteistön sijaintikuntaan asumiskunnan sijasta. Lisäksi maaseudun rakennuskannan yliarvostettu kiinteistövero tulee korjata, että asuminen ja tuotanto on mahdollista.


7 HUOLTOVARMUUS


Maatalouden lisäksi kriisiaikojen tarvetta varten tulee valtion suojata tiettyjä kriittisiä toimintoja, jotka siirretään vapaan markkinatalouden ulkopuolelle. Esim. polttoainehuolto ja sähkö- ja tietoliikenneverkot ovat tällaisia. Erityisesti tulee huolehtia nykyaikana kriittiseksi muodostuneesta kyberturvallisuudesta ja sen kotimaisesta omistuksesta ja osaamisen ylläpitämisestä.



8 UUSIEN YRITYSTEN PÄÄOMITUS


Yhteiskunnan tulee osallistua yritysten pääomitusrahaston toimintaan voittoa hakemattomana riskiä ottavana omistajana, joka irtaantuu omistuksesta kun yritys on saanut toimintansa käyntiin. Pääomarahaston toiminta tulee olla 100% läpinäkyvää ja sen rakenne täytyy olla sellainen, jotta väärinkäytökset ja korruptio saadaan kuriin.


9 YHTEENVETO


Tässä esityksessä on yritetty koota yhteen Sinisen liikkeen keskeisiä talousteoreettisia teesejä. Maailma muuttuu, ja nyt aiemmat suuret talousteorian valtavirtaukset ovat ajautuneet umpikujaan. Sininen talousteoria on ensimmäinen yritys luoda kestävän kehityksen malli, joka tuo yhteiskuntaan "maksimaalisen yhteenlasketun yksityisen- ja yhteisen hyvän" -käsitteen uudessa rajallisen resurssin maailmassa, jossa huomioidaan maapallomme rajalliset luonnonvarat ja otetaan huomioon koko maapallon ekosysteemin toiminta eikä pelkästään lyhytaikainen pääoman voitontavoittelu.

Tämä tutkielma aiheesta on hyvin suppea, mutta toivottavasti tarjoaa hyvän lähtökohdan uudelle Siniselle talousteorian tutkimukselle.